perjantai 15. maaliskuuta 2013

Maaliskuu + etätehtävä part.2

 Perjantai
Tänään käytiin aamulla vähän läpi tasoitetyöteoriaa ja eri pohjustusmateriaaleja.

Tasoitetyöt:
Ennen hiontaa huolellinen pesu ja rasvanpoisto, sekä osien purkamine (ne, mitä ei maalata). Puretut osat laitetaan laatikkoon ja säilöön. Poistetaan mahdolliset teippaukset ja liimat. Ruostekohdat hiotaan puhtaiksi nylonlaikalla tai teräsharjalla. Hiomakonetta apuna käyttäen hiotaan maalit joko kokonaan pois tai matataan pinta (vauriosta riippuen). Mikäli kappaleessa on hitsisaumoja ym. kannattaa ne hioa täysin puhtaiksi ja eristää saumat lasikuitu- tai metallikitillä. Lasikuitukitin tarkoituksena on täyttää pahimmat vauriokohdat.(Pyritään kittaamaan oikeaan muotoonsa, jotta hiominen helpottuu.) Lasikuitukitin päälle vedetään polyesteri- eli autokittiä. Hionnassa käytetään apuna hiomatukea, jotta pinnasta saadaan suora. Kun kittaukset on valmiit, imuroidaan kittipöly, suoritetaan huolellinen puhdistus & rasvanpoisto ja maalataan kappale. Metalliosiin voidaan ruiskuttaa ensin epoksipohjamaalia, joka antaa kappaleelle hyvän korroosiosuojan. Epoksin kuivuttua, kappaleen päälle voi ruiskuttaa ohuen harson spraymaalia, joka hiottaessa paljastaa, onko pohjiin jäänyt epätasaisuuksia. (Käytä hiomatukea, jotta pinta varmasti hioutuu suoraksi.) Kun pohjat ovat valmiit, voidaan ruiskuttaa hiomaväri.

Pohjusteaineet:
Hiomavärin tehtävä on tasoittaa kittauksesta jääneitä pieniä virheitä, ja se nimensäkin mukaisesti hiotaan mahdollisimman tasaiseksi ennen pintamaalin ruiskuttamista. Hiomaväri hiotaan joko kuivahiontana tai vesihiontana vielä kuivahionnan päätteeksi.

Happopohja/wash primer on eräänlainen ruosteenesto ja tartuntamaali teräspinnoille. Sitä ruiskutetaan ohut kerros paljaille metalli ja kittikohdille ennen hiomaväriä.

Gpl-S Primer on pääasiassa teollisuusmaalauksessa  käytettävä epoksipohjamaali. Se vaatii päälleen polyuretaani- tai akryylimaalin, sillä jos pelkällä epoksimaalilla maalattu kappale on ulkokäytössä ja altistuu UV-valolle, epoksimaali alkaa liituuntua eli maalipinta ja pigmentit kuluvat, irtoavat ja katoavat pinnasta; väri haalistuu; kiilto himmenee.

Alkydimaalit ovat halvempia kuin epoksit, mutta ne ovat poistumassa käytöstä, koska niistä haihtuu noin puolet ohenteista ilmakehään. Alkydin päälle voi maalata akryylimaaleilla.

Kovettajat ovat liuotinohenteisten maalien ja lakkojen apuaineita, joiden tarkoitus on vaikuttaa kuivumisnopeuksiin. Joidenkin teollisuusmaalien kovettajat sisältävät vaarallisia isosyanaatteja. (Esim. polyuretaanimaalien kovettajat)  Isosyanaatit ovat voimakkaasti reaktiivisia, ja ne aiheuttavat helposti myös terveydellistä haittaa. Suuret isosyanaattipitoisuudet voivat aiheuttaa akuutteja ärsytysoireita, kuten kutinaa, polttoa tai pistelyä nielussa, nenän tukkoisuutta ja ärsytysyskää. Isosyanaateista aiheuttaman astman tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus, yskä ja hengityksen vinkuminen erityisesti työjaksojen jälkeen. Isosyanaatit ovat merkittävä työperäistä astmaa aiheuttava kemikaalinryhmä. 

Villen kanssa tehtiin toinenkin testaus. Miten käy, kun muovipuskurin päälle ruiskutetaan metallihohtovärimassaa, eikä sen anneta kuivua kunnolla ennen lakkausta?

Perustutkintolaiset tasoitetyöharjoituksissa


Voitko parantaa omaa työsuoritustasi ratkaisemalla jonkin ongelman pohjustetöihin liittyen omalla työpaikallasi? (Huom. myös kemialliset ja mekaaniset esikäsittelytyöt tulevat kysymykseen.) 
Työni tarkoituksena on opettaa tuleville sukupolville, kuinka välttää ongelmia pohjustetöihin liittyen. Tietysti se vaatii itseltäkin perehtymistä eri ongelmatilanteisiin sekä jatkuvaa tietoisuutta uusien aineiden käyttöön liittyen.


torstai 14. maaliskuuta 2013

Maaliskuun lähipäivät + etätehtävä

 Levoton torstai:

Tänään, torstaina, me ollaan pohdittu maalauksissa ilmeneviä ongelmia. Porukka jaettiin kolmeen ryhmään; perustutkintolaiset jauhemaalarit, perustutkintolaiset ruiskumaalarit ja ammattitutkintolaiset ruiskumaalarit. Hellun ja Villen kanssa kuuluttiin tohon ammattitutkintolaisten ryhmään. Ensin lähettiin kirjaan taululle ongelmia, mitä kullakin on tullu vastaan maalausuransa aikana.


Luokassa pohdintaa
Seuraavana hommana meillä oli selittää, mitä kyseiset ongelmat tarkottaa, niiden syyt ja miten kyseinen vahinko oltais voitu välttää.

Meidän ryhmä sai seuraavat aiheet pohdittavaksi:

- Pintamaali "keittää"
- Maalit hylkivät
- Haihdutusrakkulat
- Pilveily
- Värierot
- Roskat
- Lakkapinnassa nyppyjä
- "Lastut lentävät"
- Kuplia
- Metallikide häviää

Pintamaali "keittää":
Maalipinta ryppyyntyy

- Syyt = Eri maalien ohenteet reagoivat keskenään, ei ole annettu haihtua tarpeeks

- Miten vältetään? = Riittävät haihdutusajat, maalataan ohuita kerroksia, jolloinka ohenteet ehtivät haihtua, aineiden oikeaoppinen käyttö, eristetään epävarmat pohjat

Maalit hylkivät:
Maali pakenee maalattavalta pinnalta

- Syyt = Epäpuhtaudet maalattavalla pinnalla (silikoni, rasvat, kittipöly)

- Miten vältetään? = Huolellinen puhdistus, epävarmoille pohjille kunnolliset eristeet, tiedetään, mitä aineita käytetään, hiotaan kaikki pois, jos epävarmuutta

Haihdutusrakkulat:
Maalipinnassa neulamaisia kraatereita

- Syyt = Liian nopea kuivatus, väärät aineet

- Miten vältetään? = Oikeat aineet, haihdutusajat riittävän pitkät

Pilveily:
Metallikidemaaleissa olevat metallikiteet asettuvat väärin maalatulle pinnalle, joka tietyssä valossa näkyy sävyn epätasaisuutena (tummempia ja vaaleampia laikkuja)

- Syyt = Väärä maalaustekniikka (ruiskun paineet, asento, etäisyys, kunto), kappaleen asento, toiset sävyt pilveilevät toisia herkemmin (esim. vaalean hopea), eri maaleissa on eroja (toiset ovat kuultavampia), pohjamaalin häiriöt

- Miten vältetään? = Maalaustekniikka & ruisku kunnossa, maalattava osa aseteltu oikein (puskuri samassa asennossa kuin autossa), maalien oikeaoppinen käyttö, tasainen pohja, blenderin käyttö

Värierot:
Maalattu pinta on eri sävyinen suhteessa muuhun osaan/kokonaisuuteen

- Syyt = Inhimilliset virheet, huolimattomuus (Sävykoodin väärin tulkinta, väärin sekoitettu sävy), pohjan sävyerot, likainen ruisku, maalikalvon paksuus, ruiskutustekniikka

- Miten vältetään? = Oikean sävyiset pohjat, värimallien teko, häivytykset, maalien & laitteiden oikeaoppinen käyttö, huolellisuus, turvautuminen esim. maahantuojaan tai sävyjen sekoitukseen erikoistuneisiin liikkeisiin, jos itse ei kykene sekoittamaan sävyä

Roskat:
Maalipinnassa roskia

- Syyt = Huolimattomuus (huonosti puhdistettu pinta), työtilojen kunto, laitteiden kunto, maalarin työasu, maalin puhtaus, lyhyet kuivatusajat

- Miten vältetään? = Huolellisuus (tahmaliinan, rasvanpoiston ja värisihtien käyttö), tilojen puhtaus & huolto, eristetään maalaustilat muista tiloista, tarpeeksi pitkät kuivatusajat ennen kuin siirretään kappaleita, hiukset kiinni

Lakkapinnassa "nyppyjä":
Pinnassa epätasaisuuksia

- Syyt = Pohjat epätasaiset esim. basemaalin kiteet asettuvat väärin, pohjamaalauksen aikana pinta jäänyt kuivaksi, huolimaton hionta, ruiskutustekniikka, maalien väärä käyttötapa, pinnan lämpötila (liian kuumalla pinnalla maalit kuivuvat liian äkkiä)

- Miten vältetään? = Oikean tahmaliinan käyttö, ruiskutustekniikka & maalien oikea käyttötapa, huolellisuus, ei hiota liian karkealla eikä liian hienolla hiomapaperilla, pinnan lämpötila normaali

"Lastut lentävät":
Edellinen maalikerros irtoaa puhallettaessa

- Syyt = Huono mattaus & puhdistus, väärät tartunta-aineet, väärät seossuhteet/aineet, väärät haihdutus-/kuivatusajat

- Miten vältetään? = Huolellisuus, oikeaoppinen mattaus & puhdistus (pesuaineiden & -laitteiden kunto/puhtaus), oikeat aineet oikein käytettyinä (muoviosille muovitartunta), oikeat haihdutus- & kuivumisajat

Kuplia:
Maalipinnassa kohoumia/kuplia

- Syyt = Pohjissa kosteutta, väärät haihdutusajat, väärä pesutapa, seossuhteet

- Miten vältetään? = Varmistetaan, että kitti on varmasti kuiva ja eristetään ne kohdat huolella, ei uiteta kappaletta pesuaineissa, oikeat haihdutusajat (kosteutta ei jää maalikalvon alle, jolloin se ei uunituksen aikana ala höyrystyä ja muodosta kuplia pintaan), aineiden oikeat seossuhteet (pinta ei kovetu liian nopeasti)

Metallikide häviää:
Metallihohtomaalipinnasta on kadonnut metallikiteet

- Syyt = Jos metallihohtosävy on paljaan metallin kanssa kosketuksissa, ajan kanssa maalin metallikide luovuttaa jalommalle metallille elektroninsa, jolloin epäjalompi metallikide katoaa, värimassa ei ole ollut täysin kuiva tai lakkapinnan alle on jäänyt kosteutta

- Miten vältetään? = Huolellinen metallikappaleen eristys, tarpeeksi pitkä hiahdutusaika vesivärimassalle, ei jätetä kosteutta kovettuvan maali-/lakkakalvon alle

Loppupäivästä suoritettiin vähän testailua:
Otettiin yksi lokasuoja, johon hiottiin kohtia, joista metalli näkyy.. saatettiin jättää myös muutama muu silmäänpistävä kohta

Lokarissa oli valmiiks jo pieniä ruoste kohtia, jotka hiottiin

Tällanen laikukas pohja jätettiin, katotaan miten sävy peittää

No olihan siellä kitissä muutama "pikku" halkeemakin

Ville nopeesti "hio" meille yhden kohdan  metallille asti

Tollanen siitä läntistä tuli

Väriks valittiin peugeotin kartastosta oranssinkellertävänpunanen sävy, jonka kaavaa vähän mutettiin ja vaihdettiin metallikide karkeimpaan mahdolliseen

Kammiossa puhdistusta ja kuvaamista

Pelkän kitin päälle vedetty vesimassa ja lakka. Kitti imas vesimassaa sisäänsä ja lakaan tuli näkyville kraatereita.

Halkeemat jäi näkyviin. Samaten myös erisävyiset kittiläntit jäi paistamaan maalin läpi.

Perjantaina testataan sit vähän toisenlaista hommaa ;D

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Helmikuun lähipäivät + etätehtävät



Heipä hei!



Tästä se lähtee taas, lähipäivät! Tällä kertaa vähän erilaista..

Hellun ja Villen kanssa saatiin automaalaushommia. Toisena työnä on Chrysler 300C:n apparin takaovi, jossa on pieni kolhu alaosassa ja toisena työnä meillä on Toyotan etupuskuri, johon ykkösluokan opiskelijat ehtivät jo tehdä muovikorjauksia, ja joka me nyt sit maalataan loppuun.


TAKAOVESSA PIENI KOLHU. SUOJAUKSET JO ALOTELTU

VILLE HINKUTTAA MONTUN POHJAA MATAKS P240 HIOMAPAPERILLA


VAURION YMPÄRILTÄ HIOTTU P240 HIOMAPAPERILLA JA ENSIMMÄINEN KITTAUS

VILLE VALMISTAUTUU HIONTAHOMMIIN


TAKAOVEN KITTAUKSIEN KUIVUESSA, ETITTIIN OIKEETA SÄVYÄ PUSKURIIN

PUSKURISSA OLI AINAKIN 6 KOHTAA, JOIHIN OLI TEHTY MUOVIKORJAUKSET. KITTAAMISTA RIITTI!

HELLU OTTI HOMMAKSEEN OVEN

VILLEN KANSSA HYÖKÄTTIIN PUSKURIN KIMPPUUN. IKÄVÄ YLLÄTYS, KUN MUOVIKORJAUS HALKESI UUDELLEEN, JOLLOIN JOUDUTTIIN HIOMAAN LÄHES VALMIIT KITTAUKSET POIS JA TEKEMÄÄN KORJAUKSET OSITTAIN UUDELLEEN :(

HELLULLA OLI ENEMMÄN ONNEA..

..SILLÄ OVEEN SAATIIN VEDETTYÄ JO POHJAMAALITKIN TORSTAINA

VILLEN KANSSA SAATIIN KITTAUKSET TEHTYÄ JA SUOJAUKSET VALMIIKSI MAALAUSTA VARTEN. AAMULLA TAAS TOSITOIMIIN!



 Perjantaina unohtu vähän toi kuvien ottaminen, kun oli mukamas niin kauhee kiire koko ajan. Joka tapauksessa, puskuri saatiin kittattua ja suojattua pohjamaalausta varten. Kolmosluokan oppilaat oli kivoja ja maalas puskuriin hiomavärit samalla, kun maalasivat BMW:n osia. Joten puskuri jäi vielä väriä vaille. Chrysleristä saatiin hiottua hiomavärit ja siirrettiin se kammioon ja suojattiin. Hellu sen kävi sitten häivyttelemässä ja lakkaamassa.

HIIHTOLOMAN JÄLKEEN ALLEKIRJOITTANUT KÄVI SUIHKIMASSA PUSKURIIN VÄRIT JA LAKAT NISKAAN

POHJATÖIDEN KIIREELLISYYDEN JÄLJET NÄKYVISSÄ, MUUTEN LOPPUTULOS OLI HYVÄ.

Loman jälkeen ykkösluokan opiskelijat kiillottivat chrysleristä lakan sumurajat pois, sekä pesivät ja vahasivat auton.

ETÄTEHTÄVÄT:

1. Tee tavanomaisesta työpaikallasi suoritettavasta tehtävästä työselostus vaihe vaiheelta. Perustele käyttämäsi työmenetelmät käyttöteknisiin tiedotteisiin vedoten.



Tossahan tota sepustusta jo tulikin jonkin verran kuvien kera, mut kerrotaan vielä vähän lisää.
1. Ihan ensimmäisenä auto pestiin ja tehtiin vikalista.
2. Selvitettiin oikea sävy.
3. Suojattiin osat, joita ei maalata.
4. Vaurion ympäriltä hiottiin P240 hiomapaperilla. Lommon pohja hiottiin ja varmistettiin ettei siellä vain ollut maalipinnassa halkeamaa, josta vesi olisi päässyt maalipinnan alle. Tämän jälkeen aloitettiin kittaaminen. Kitti kohdat hiottiin P120, P180 ja P240 hiomapapereilla. Lopuksi hiottiin vielä P320 hiomapaperilla ja harmaalla karhunkielellä riittävän suurelta alueelta pohjamaalausta varten.
5. Häivytysalueen rajaus. Suojattiin osat, joita ei maalata.. Lisäksi tehtiin myös puhdistus liuotinpohjaisella rasvanpoistoaineella.
6. Muoviosille muovitartunta tai metalliosille happopohjamaali tarvittaessa. Hiomavärin maalaus. (Standox voc system filler.) Tuosta käyttötekninen tiedote, josta selviävät maalin seossuhde, ruiskun suutin koko, maalin kuivumisajat, hionta karkeudet sekä mahdolliset jatkopinnoitus mahdollisuudet.
7. Hiomavärin hionta. Käyttöteknisessä tiedotteessa annetaan mahdollissuudet P800 vesissä tai P400-P500 epäkeskohiomakoneella. (Me tehtiin tää käsin pehmeeselkäsillä P600 ja P800 hiomapapereilla ja harmaalla karhunkielellä.)
8. Suojaus (tarvittaessa). Pölyn poisto, puhdistus vesipohjaisella rasvanpoistoaineella sekä tahmaliinalla pyyhintä.
9. Sävyn sekoitus ja maalaus. (Ruiskun pesu) Standobluen käyttötekninen tiedote. Sävyä sekoitettiin 2.5dl, sillä sekoitusohjelma suosittelee minimissään sitä määrää, jotta se on varmasti sävytarkka.
10. Maalin kuivuttua, lakan sekoitus ja lakkaus. (Ruiskun pesu) Standocryl VOC 2K Clear.
11. Mahdollisten suojauksien poisto ja laaduntarkastus. Sumurajojen kiillotus.

2. Tee kustannusrakenteesta erittely, maalin kulutus sekä työaikalaskelma. Mieti myös ympäristönäkökulmia, eli voitko vähentää maali- ja liuotejätteen määrää omilla toimillasi.


Työaika laskelma:
 Chryslerin ja puskurin tekoon käytimme lähipäivien aikana aikaa seuraavasti:                   
Torstai 6h                         
Perjantai 5h
Loman jälkeen puskurin maalaamiseen meni noin 3h kuivumisaikoineen, ja chryslerin kiillotukseen, pesuun ja vahaukseen osallistuneilta (neljältä henkilöltä) noin 1h.
Yhteensä  töiden tekoon meni siis 15h.

Maalin kulutus:
Chrysler:
Hiomaväri = 1,5dl
Blenderi = n.1dl
Base = 2,5dl
Lakka =1,5dl

Puskuri:
Hiomaväri = 2dl
Blenderi = n.1dl
Base = 2,5dl
Lakka = 3dl

Base-värin kokonaismäärään ei ihan hirveesti voi vaikuttaa sävytarkkuuden takia. Ruiskutettujen maalien määriin (esim. hiomaväri) pystyy vaikuttamaan ruiskun säädöillä ja ruiskutus tavoillaan.  (Sekä huolellisesti tehdyillä pohjatöillä, kun ei tartte hiomaväriä ruiskuttaa paksuja kerroksia)
Liuotejätteen määrään voi vaikuttaa ruiskun pesun yhteydessä. Esimerkiksi pesun jälkeen ruiskun sisään kannattaa jättää liuotinta, joka sulattaa pinttyneimmätkin liat ruiskun sisältä.

                  
3. Pohdi päivien työtehtäviä työn ohjaamisen kannalta. Mitä mahdollisia ongelmatilanteita lähipäivien aikana tuli eteen ja miten niistä selvittiin?


Meille sattu tällä kertaa helppo ohjattava, joka tiesi mitä on tekemässä, joka puolestaan helpotti meidän ohjaustyötä huomattavasti. Kuitenkin siinä huomasi, että itse jäi vähän miettimään, että tarviiko tässä nyt selittää kuinka tarkasti mikäkin juttu (esim. kittaaminen ja oikeat hiontatavat). Ei siinä oikeestaan mitään tarkkoja rajoja aseteltu, että kuka tekee mitäkin, jotenkin ne tilanteet vaan sitten siitä selkeyty ja jokanen sai oman osuutensa hoidettua. Ainoana suurempana takaiskuna tuli, kun puskurin muovikorjaukset halkes uudelleen ja niitä sitten saatiin paikkalla, mutta se oli kaikille tuttua hommaa. Maalauskammioihinkin oli tuttuun tapaan hirveetä jonoo, joten aikaa meni vähän odotteluun. Osittain saatiin paikkailtua näitä odottelutuokioita, kun selviteltiin oikeita sävyjä ja pohdittiin näitä etätehtäviä etukäteen.