Marraskuun lähipäivät

14.11-15.11.2013

Ajoneuvomaalaus jatkuu..
Tutustuttiin lähemmin Standox-maalausmenetelmään, kävimme siis läpi vesivärilinjan, Standobluen, asioita. Pienissä ryhmissä etsimme tietoa kyseisen maalin käytöstä;

Hiomavärin hionta:
- P400-P500 epäkeskohiomakoneella
- P800 vesissä

Puhdistus:
- Liuotin- ja vesipohjainen rasvanpoisto

Seossuhde:
- Tavalliset sävyt 10% viscosity adjuster
- Tehoste sävyt 20% viscosity adjuster
- Sisätilat/moottoritila 10% kovettaja
- Monivärimaalaukset/3-kerros sävyt 5% kovettaja

Ruisku:
- 1,2mm - 1,3mm
- Ruiskutuspaine 0,7 bar.

Ruiskutus:
- 1 märkä + kontrolli
- Loppuhaihdutus kunnes matta
- Kalvon paksuus 10-25 mikroonia

Jatkopinnoitus:
- Standocryl VOC kirkaslakka

Työvälineiden puhdistus:
- Cleaning Thinner

Parasta ennen:
- 24h sisällä adjusterin lisäyksen jälkeen

Teoreettinen riittävyys:
- 10-15m2/l (15 mikroonin kuivakalvon paksuudella)


Teorian jälkeen aloitimme hallin puolella harjoitustyöt, joihin Jari kävi viiltelemässä naarmuja, jotta pääsisimme tekemään häivytysmaalauksia. Ensimmäisenä putsaus ja värisävyn määritys.

VAURIOKOHDAT HIOTTIIN P240 JA P320 HIOMAPAPEREILLA, NIIN ETTEI NAARMUT ENÄÄ TUNTUNEET.EI TARVINNUT KITATA.

HIOMAVÄRIALUEEN RAJAILUA

JA SUOJAUSTA

HIOMAVÄRIN RUISKUTUS

HIOMAVÄRIN RAJAT HIOTTIIN EPÄTASAISIKSI, JOTTEI RAJA JÄISI PAISTAMAAN PINTAMAALIN LÄPI

 Hiomaväri "oikaisuhiottiin" ensin P320 hiomapaperilla, jonka jälkeen ns. satasen säännöllä jatkettiin P400, P500, P600 ja lopuksi P800 hiomapaperilla. Jokaisella karkeudella hiottiin aina vähän yli edellisen hiomakarkeuden rajan, jotta ei jäisi hiomanaarmuja (olipas järkevästi selitetty). Lopuksi siis osa oli kokonaan hiottu P800 hiomapaperilla ja harmaalla karhunkielellä.

Pölyn poisto, kammioon, rasvanpoistot ja sävyä sekoittamaan, juuri ennen maalausta vielä tahmaliinakäsittely. Toisessa ruiskussa Color Blend, jota levitettiin yksi märkä kerros kämmenen leveydelle pohjamaalialueen vierelle. Ja toisesta ruiskusta heti perään märkä kerros + kontrollikerros vesiväriä häivytettävälle alueelle. Blenderiä käytetään, jotta metallikiteet asettuvat oikeaan asentoon häivytysalueen rajalle, jolloinka lopputuloksesta tulee tasaisen sävyinen. Vesivärin mattaannuttua ruiskutettiin lakkaa 1,5 kerrosta. Ja voilà, valmis!

HÄIVYTYS JA LAKKAUS

Lokakuun lähipäivät!

31.10-1.1.2013

Aiheena ajoneuvomaalaus, kouluttajana automaalarimestari Jani Kuvaja

Ensin saatiin pieni presentaatio sikkensin aineista, tarkemmin ehkä pohjustustuotteista, jonka jälkeen hallin puolelle kokeilemaan käytäntöö.  Hienon ytimekkäästi Jani veti teoriat, fiksumpi opiskelija olis ehkä tehny muistiinpanoja, kun eihän tässä nyt reilun parin viikon jälkeen muista enää mitä kaikkee sitä höpistiin. Mutta ehkä ne asiat kumpuaa jostain mielen syövereistä tilanteen tullen. Pääpiirteittäin kai käsiteltiin pohjustusaineita, miksi niitä ylipäänsä käytetään, ja  tietysti oikeaoppisesta käytöstä puhuttiin.
 

HARJOITUSKONEPELTI, JOSTA HIOTTIIN VAURIOKOHDAT JA NIITÄ YMPÄRÖIVÄT ALUEET KÄMMENEN LEVEYDELTÄ PELLILLE

VAURIOT KITATTIIN TARPEEKSI LAAJALTA ALUEELTA.

Testattiin miten käy, jos kittaa ns. kireitä kerroksia päällekkäin, ja jos kittaa paksun kerroksen; Paksu kitti -kakku jäi huokoiseksi, kun taas kireät kerrokset täyttivät lommokohdat tasaisesti

OSAT RUISKUTETTIIN MÄRKÄÄ-MÄRÄLLE HIOMAMAALILLA

"Nassikan" mattaannuttua pääsimme pintamaalauksen pariin. Puolet osista maalattiin Sikkensin vesivärillä ja puolet Standoxin vesivärillä. Samalla testasimme, että kumpi on nopeampi työstää. Sikkensiä vedettiin monta kerrosta ja kerrosten välissä maalia puhalleltiin kuivaksi. Standoxia vedettiin yksi märkä kerros, jonka päälle heti ohuempi ns. kontrollikerros, jonka jälkeen sen annettiin kuivua mataksi. Ajallisesti maalit olivat lähes yhtä nopeita työstää. (Ajathan siis kirjattiin oikein paperillekin, mutta kukapa niitä nyt olis tajunnu ottaa itelleen ylös.) Lopuksi osat vielä lakattiin Sikkensin lakalla.
Hyvät fiilikset jäi lähipäivistä ja toivottavasti vähän jtn tietookin uppos päähän. =)

Syyskuun lähipäivät!

17.-18.9.2013

Hei vaan taas!

Tällä kertaa päästiinkin suunnittelemaan tulevia tutkintotilaisuuksia. Jokunen hetki siinä menikin, että saatiin jonkinmoinen tolkku siihen suunnitelman täyttämiseen, mutta kyllähän siitä selvittiin kunniallisesti.

Tämän lisäksi pääsimme tutustumaan hieman erikoismaalaukseen kynäruiskujen ja pinstripingin avulla. Aamusta askarreltiin jokaiselle omat sabloonat kynäruiskuiluja varten, jotta saataisiin harjoitella true flamesien tekoa. Jari näytti vähän ensin mallia, että kuinka se kannattaa aloittaa. Samalla myös kävimme hieman läpi kynäruiskujen huoltoa yms..

Porukka jaettiin kahtia, toiset meni Jarin mukaan tekemään niitä liekkejä ja toiset ykkösluokkalaisen aikkarin, Johnnyn, mukaan, joka, ainakin meihin muihin verrattuna, on pinstriping guru! Opeteltiin pensseleiden huolto/puhdistus ja ensimmäisenä harjoituksena tehtiin suoria (tai ainakin omassa tapauksessa ei niin suoria) viivoja. Viivojen jälkeen alkokin sitten luovuus oikein kukoistaa porukassa (tai sitten syynä oli ilmassa leijaileva ohenteen katku), koska saatiin sitä jotain kotiin viemisiäkin aikaiseksi.

Kannattaa käydä tsekkaamassa Johnnyn blogia -> Johnny´s Paintings

EI TÄLLÄ TAIDETEOKSELLA VIELÄ MILJOONIA TIENATTAIS :D