Ajoneuvomaalaus jatkuu..
Tutustuttiin lähemmin Standox-maalausmenetelmään, kävimme siis läpi vesivärilinjan, Standobluen, asioita. Pienissä ryhmissä etsimme tietoa kyseisen maalin käytöstä;
Hiomavärin hionta:
- P400-P500 epäkeskohiomakoneella
- P800 vesissä
Puhdistus:
- Liuotin- ja vesipohjainen rasvanpoisto
Seossuhde:
- Tavalliset sävyt 10% viscosity adjuster
- Tehoste sävyt 20% viscosity adjuster
- Sisätilat/moottoritila 10% kovettaja
- Monivärimaalaukset/3-kerros sävyt 5% kovettaja
Ruisku:
- 1,2mm - 1,3mm
- Ruiskutuspaine 0,7 bar.
Ruiskutus:
- 1 märkä + kontrolli
- Loppuhaihdutus kunnes matta
- Kalvon paksuus 10-25 mikroonia
Jatkopinnoitus:
- Standocryl VOC kirkaslakka
Työvälineiden puhdistus:
- Cleaning Thinner
Parasta ennen:
- 24h sisällä adjusterin lisäyksen jälkeen
Teoreettinen riittävyys:
- 10-15m2/l (15 mikroonin kuivakalvon paksuudella)
Teorian jälkeen aloitimme hallin puolella harjoitustyöt, joihin Jari kävi viiltelemässä naarmuja, jotta pääsisimme tekemään häivytysmaalauksia. Ensimmäisenä putsaus ja värisävyn määritys.
VAURIOKOHDAT HIOTTIIN P240 JA P320 HIOMAPAPEREILLA, NIIN ETTEI NAARMUT ENÄÄ TUNTUNEET.EI TARVINNUT KITATA. |
HIOMAVÄRIALUEEN RAJAILUA |
JA SUOJAUSTA |
HIOMAVÄRIN RUISKUTUS |
HIOMAVÄRIN RAJAT HIOTTIIN EPÄTASAISIKSI, JOTTEI RAJA JÄISI PAISTAMAAN PINTAMAALIN LÄPI |
Pölyn poisto, kammioon, rasvanpoistot ja sävyä sekoittamaan, juuri ennen maalausta vielä tahmaliinakäsittely. Toisessa ruiskussa Color Blend, jota levitettiin yksi märkä kerros kämmenen leveydelle pohjamaalialueen vierelle. Ja toisesta ruiskusta heti perään märkä kerros + kontrollikerros vesiväriä häivytettävälle alueelle. Blenderiä käytetään, jotta metallikiteet asettuvat oikeaan asentoon häivytysalueen rajalle, jolloinka lopputuloksesta tulee tasaisen sävyinen. Vesivärin mattaannuttua ruiskutettiin lakkaa 1,5 kerrosta. Ja voilà, valmis!
HÄIVYTYS JA LAKKAUS |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti